Korona-ajan sessio

Päätäni oli jo pidemmän aikaa vaivannut fantasia, jolle ei vain ollut löytynyt sopivaa tilaisuutta toteutua. Yhtäkkiä tajusin, että tämä korona-aika oli kuin tarkoitettu juuri sen kaltaiselle sessiolle. Soitin siis Valtiattarelleni ja hän innostui heti.
Vaikka edellisestä käynnistäni oli kulunut jo jonkin verran aikaa, kaikki tuntui jokseenkin tutulta. Hän tulee avaamaan seksikkäänä kuten aina. Mustaa nahkaa kolmessa osassa, kapea minihame, kookkaat rinnat peittävä toppi ja korkeakorkoiset kengät. Korkkareiden ja hamosen välissä säteilevät paljaat, ruskettuneet rotusääret.
Ihan kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin ennen. Suuta ja nenää peittää maski ja sen takaa pilkistävät ilkikurisesti hymyilevät silmät. Naamion takaa kuuluu tervetulon toivotus, joka päättyy käskyyn riisuutua.
Teen työtä käskettyä ja hetken kuluttua seison Valtiattaren edessä ylläni vain oma kasvosuojukseni. Muuten olen ilkosen alasti. Tunnen kuinka kaluni nostaa päätään.
Hän sitoo ylävartaloni ympäri mustan kumisen asusteen. Se on kuin yksinkertainen korsetti tai pakkopaita ja kun se kiristetään tiukaksi paketiksi, en pysty enää liikuttamaan käsiänikään. Ne kun ovat jääneet sen sisään. Nahkainen erikoinen vaatekappale on sen mittainen, että käteni tulevat kyllä ranteita myöten esiin sen alta, mutta hän varmistaa ”kädettömyyteni” sitomalla ne köydellä kiinni. Korsetin pituus on myös erotiikan kannalta ihanteellinen. Jalkani, pyöreät pakarani ja puoliseisova kyrpäni jäävät kuin tilauksesta paljaiksi.
- Lattialle selälleen makaamaan, kuuluu Valtiattaren maskin takaa.
Ylävartalo ja kädet sidottuna käskyn toteuttaminen ei ole niinkään helppoa, mutta jotenkin onnistun kellahtamaan vaadittuun asentoon. Onneksi allani on pehmeä matto. Saan vielä tyynyn pääni alle, joten olo ei loppujen lopuksi ole ollenkaan niin tukala kuin olin kuvitellut. Liikkumaan en kuitenkaan juuri pysty, enkä näe kunnolla, mitä minulle tehdään.
Valtiatar komentaa minua levittämään ja nostamaan jalkojani. Samassa tunnen kuinka peräaukkoni voidellaan rasvalla ja jotakin alkaa työntyä sisään reikään. Se ponnistelee hetken, mutta luiskahtaa lopulta haluamaansa paikkaan. Toimenpide ei varsinaisesti satu, mutta pieni ynähdys kuluu naamioni alta.
Hän vaatii nyt jalkojani suoriksi ja sitoo ne sitten köydellä tiukasti yhteen sekä nilkkojen että reisien kohdalta. Esine peräsuolessani lukkiutuu paikalleen enkä enää pysty liikahtamaan juuri lainkaan.
Nainen ottaa nyt käteensä jonkinlaisen kaukosäätimen ja alkaa näppäillä sitä. Vartaloni säpsähtää heti kun värinä sisälläni alkaa. Hän panee sen tyytyväisyydellä merkille ja kertoo:
- Kokeillaan vähän eri ohjelmia.
Ja niin totisesti kokeillaankin. Välillä voimistuu värinän voimakkuus, välillä taajuus. Toisinaan laite sykähtelee sisälläni, toisinaan taas tuntuu kuin koko alavartaloni tärisisi sen tahdissa. Ainakin se täyttää peräreikäni niin tiiviisti, että puristukset tuntuvat kiveksissä ja seisomaan ponnahtaneessa kullissa asti.
Valtiatar kävelee korot kopisten ulos oviaukosta. Huomauttaa kuitenkin kuin ohimennen:
- Minulla on kyllä kapula mukana!
Minut on siis jätetty yksin makaamaan lattialle jonkinlainen dildo perseessä ja jostain ulkopuolelta, näkymättömistä, Valtiatar muistuttaa olemassaolostaan vaihtelemalla aina aika ajoin laitteen toimintaa. Asetelma on kiihottava ja väristykset alapäässäni tehostavat sitä. Samalla siihen liittyy piinaava tunne siitä, että en tiedä kuinka kauan tätä tulee jatkumaan. Sillä vaikka kiihottumiseni kasvaa hetki hetkeltä, tiedän, että laukeamaan en tällä tavoin pysty.
Toivottoman pitkältä tuntuvan ajan kuluttua hän palaa ja alkaa nyt sovitella jotakin toista laitetta seisovaan kyrpääni. Hän kääntelee ja puristelee kaluani, ja sitoo lopulta ilmastointiteipillä koneen tiukasti kiinni elimeeni. Sitten hänellä on kaukosäädin kummassakin kädessä.
Väristykset ja puristukset kohdistuvat nyt peräaukon lisäksi suoraan kullini varteen ja sen päähän, herkimpään kohtaan. Keskityn niin omaan nautintooni, että en edes huomaa hänen poistumista. Yhtäkkiä vain tajuan olevani taas yksin. On kuin Valtiatarta ei vähääkään kiinnostaisi tilani. Eikä näytä kiinnostavankaan. Hän palaa hetken kuluttua takaisin kädessään kahvimuki ja toteaa kuin puhuisi säästä:
- Kävin hakemassa vähän kahvia.
Nainen kävelee hajamielisen näköisenä ylitseni, niin että minun on pakko se huomata. Hänellä ei ole lainkaan pikkuhousuja. Paljas pillu vilahtaa hameen alta. Huokaan maskini alla syvään, mutta sekään ei tunnu juuri saavan Valtiattaressa reaktioita aikaan. Sen verran hän sentään osoittaa olevansa tilanteen tasalla, että kommentoi kuin itsekseen:
- No nythän se on turvoksissa!
Niin onkin. Tunnen itsekin kuinka kyrpäni seisoo niin että sitä ihan pakottaa. Samalla tuntemukset sen päässä voimistuvat ja aistin, että orgasmini on lähellä. Tajuan myös sen, että itse en pysty tekemään mitään. Kosketteluun eivät käteni yllä, ja vaikka haluaisin jostain syystä päättää olla laukeamatta, sekään ei enää onnistuisi. Hetken päästä nuo armottomat vempaimet pakottavat minut purkautumaan.
Olenhan minä lukenut ”pakotetusta orgasmista”. Tästä on tulossa juuri sellainen. Mutta hän on kuin häntä ei moinen tapahtuma lainkaan kiinnostaisi. Hän kävelee rauhallisesti ulos huoneesta.
Sitten se alkaa. Koko ruumiini alkaa väristä, hengitys naamarin alla käy katkonaiseksi ja puristava tunne kyrpäni päässä muuttuu nautinnollisiksi sykähdyksiksi. Ne etenevät kuin edestakaisin pitkin kalun vartta ja pumppaavat joka kerralla uuden syöksähdyksen spermaa liikkeelle. Ja sitä riittää ja riittää.
Huohotan hikisenä ja spermaisena lattialla, kun Ira vihdoin saapuu kahvimukeineen paikalle. Hän ei näytä kiinnittävän minuun mitään huomiota, ja koneet vain jatkavat omia väristyksiään.
- Multa tuli, saan soperretuksi.
Valtiatar ei vastaa. On kuin hän ei olisi huomannut mitään, eikä kuule puhettani.
- Multa tuli jo, kuulutan kovemmalla äänellä.
- Joo, huomasin.
Vastaus suuntautuu seinille ja on entistä välinpitämättömämpi.
Tärinät ja pumppaukset eivät kuitenkaan ota laantuakseen. Tuntuu kuin Valtiatar olisi vain kääntänyt ”namiskukkeleita kaakkoon”. Vai johtuuko se pelkästään siitä, että lauennut kyrpäni alkaa olla käsittelystä arka? Jokainen sykäys saa vartaloni nytkähtämään.
- Nauti nyt siinä kaikessa rauhassa, kun sinulla on tilaisuus.
Kuin tehostaakseen puhettaan nainen asettuu seisomaan hajareisin kasvojeni yläpuolelle, niin että minulla on suora näkymä hänen hameensa alle. Paljas, houkuttelevan näköinen pillu erottuu selvästi. On pakko huokaista syvään.
- Sen siitä saa, kun laukeaa omia aikojaan. Sinähän et selvästikään halunnutkaan pidätellä, kiusoittelee Valtiatar.
Vai en, enkä olisi pystynyt vaikka olisin halunnutkin. Ja hän tietää sen.
Tunne alapäässäni on omituinen. Kullin pää on arka, eikä jatkuva pumppaus anna sille aikaa rauhoittua. Toisaalta anaalista lähtevä tärinä kiihottaa koko ajan lisää, puhumattakaan näköaistin kautta tulevasta aistimuksesta. Kyrpänikään ei tunnu tietävän, mitä tehdä. Ottaako orgasmin jälkeinen lepohetki, antaako ärsyttävälle kivulle vallan vai lähteäkö uuteen nousuun?
Valtiatar laskee kahvimukin kädestään ja kumartuu korjaamaan kyrpää kiristäviä ilmastointiteippejä. Samalla se merkitsee sitä, että kasvojeni yläpuolella ihastuttanut maisema laskeutuu alemmaksi. Pillu erottuu nyt entistä selvemmin, ja karvattomana yksityiskohtia myöten. Suorastaan suloinen, herkullinen ja panemaan houkutteleva näky! Kullini sykähtelee himosta ja kivusta.
- Sätki siinä nyt kaikessa rauhassa!
Valtiattaren kommentti kertoo kaiken. Tämä on siis tämänkertaista sadismia. Tuo armoton nainen jatkaa kiihottamista, vaikka elimeni on jo kauan sitten vaatinut lopettamaan.
Olen jo aivan uuvuksissa enkä enää tiedä, kuinka haluaisin tämän päättyvän, totaaliseen kivun tunteeseen vai uuteen laukeamiseen. Molemmat voisivat olla mahdollisia. Vihdoin Valtiatar Villi-Ira päättää kuitenkin lopettaa. Hän purkaa rakennelmansa ja minä saan helpotuksen. Minut on todellakin pakotettu nautintoon.
Kuka väittikään, ettei miestä voi raiskata? Minut näköjään ainakin voi, ja korona-aikana vieläpä ilman kontaktia.