1.
Jaana oli vittumainen hippityttö, jota halusin enemmän kuin ketään muuta. Näin sitä usein puistoissa ja yleensä se oli vahvasti päihteiden alaisena. Kävin siihen kuumana, mutta en saanut mitään vastakaikua. Mulla ei ollut mitään puhuttavaa sen kanssa. Olin huono paskanjauhaja ja Jaanan kanssa oli mahdoton puhua mistään järkevästä.
Tapasin sen ensimmäisen kerran Puolalanmäen puistossa. Oli kevät, istuttiin kavereiden kanssa penkillä ja kiskottiin olutta. Siellä myös Jaana ja sen pari kaveria istuivat kalliolla. Ne joivat halpaa viiniä auringon paisteessa ja koettivat puhua syvällisiä. Porukkamme itsevarmin ja tyhmin tyyppi Jani meni juttelemaan niille. Me muut tultiin perässä. Itse olin ujo 18-vuotias, enkä sanonut Jaanalle paljon mitään. Katselin vain vaikuttuneena sen eroottisuudesta. Sillä oli päällä värikäs mekko ja raidalliset sukkahousut. Se oli samaan aikaan helvetin tyylikäs ja tyylitön. Se oli hoikka ja sillä oli pitkät raajat, timmi peppu ja mehevät sääret.
Lisäsin Jaanan facebook-kaveriksi. Huomasin että jakoi jatkuvasti kannabis.fi -sivun uutisia ja irc-galleriassa kuului ryhmään “Ilman douppii olis painajaista.” Jaana veti näköjään sauhua päivittäin ja nappaili välillä kaikkea muutakin. Kemikaalit olivat sen mielestään hyviä, vain jos niitä käyttää päihdetarkoitukseen. Buranan ottaminen krapulapäänsärkyyn oli typerää, mutta diapamin ja kodeiinin vetäminen viinan kanssa oli jees.
Itse vähän pelkäsin huumeita, joten Jaana tuntui rajulta mimmiltä. Irstaalta hipiltä, joka olisi varmaan estoton ja innokas sängyssä.
Rupesin seuraamaan Jaanaa säännöllisesti netistä. En muista tulleeni millekään pornopätkälle niin useasti, kuin eräälle sen instagram-kuvalle. Siinä Jaana poseerasi perse pystyssä huoneensa lattialla. Sillä oli päällä läpinäkyvä paita, tummanvihreät rintsikat paistoi läpi ja perse oli suorastaan häiritsevästi tyrkyllä. Sen ilme oli noitamaisen viekoitteleva. “Tule tänne ja pane mua.” sen katse tuntui sanovan. Muitakin hyviä herutuskuvia siltä löytyi, mutta tuossa oli jotain erityistä.
Jaana oli selkeästi tietoinen seksikkyydestään, vaikka mikään malli se ei ollut. Joidenkin mielestä se oli ruma; se ei meikannut paljon, pukeutui värikkäisiin ja usein rähjäisiin kirpputorivaatteisiin. Nöpönenän päällä oli paksupohjaiset silmälasit ja tummanruskeat rastat oli usein vähän miten sattuu. Vaikka sillä oli kivat rinnat, se oli muuten vähän nälkiintyneen näköinen. Päihteisiin meni vissiin enemmän rahaa kuin ruokaan. Jaanan olemuksessa kuitenkin oli jotain niin aseista riisuvan eroottista, että luultavasti myös ne pojat jotka sitä haukkuivat rumaksi, olisivat panneet sitä tilaisuuden tullen.
2.
Jaanaa rupesi sinä keväänä näkymään yhä useammin kaupungilla ja puistoissa. Koetin yleensä jututtaa sitä, mutta ei siitä mitään tullut. Tajusin että Jaana oli kusipää. Narsistisen wannabe-hipin ruumiillistuma! Se halveksi minua ja opiskelujani. Mun maailmani oli sille kapitalistinen ja pinnallinen, koska kävin kauppaopistoa. Se oli itse vahvasti vasemmistolainen, vaikka työnteko sitä ei kiinnostanut. Ylä-asteen jälkeen se oli elänyt vuosia sossupummina. Virallisesti sen takia että oli masentunut, mutta mulle se sanoi, ettei sitä vaan kiinnostanut.
Jaana asui tummanvihreässä kerrostalossa. Se melko lähellä mun kämppää. Eräänä perjantaina mentiin kavereiden kanssa sinne aloittelemaan. Muistan kun Jaana vaihtoi siellä housut ennen baariin menoa. Se keikisteli kaikkien nähden tiukat punaiset stringit jalassa ja tahallansa pitkitti legginsien vetämistä jalkoihinsa. Jotenkin se sai myös kaikki puheenaiheet liittymään sen pilluun. Saatiin tietää että se oli juuri eilen trimmannut häpykarvat, ja että se oli saanut baarista munaa viimeksi pari viikkoa sitten. ”Kattokaa, eiks nää legginsit sovikki hyvin mun tummiin pillukarvoihin?” se sanoi ja veti housuja vähän alemmat. Saattoi nähdä vilauksen trimmattua puskaa. Se kertoi myös tärkeitä mielipiteitään siitä, kuinka sperma haisee sen mielestä hyvältä, ja että se tykkää peppuseksistä. Selvä huomiohuora, mutta kieltämättä panetti.
Mentiin samana iltana baariin. Jaana meni heti tanssilattialle. Katselin muna pystyssä sen järjettömiä liikkeitä. Kun olin vetänyt tarpeeksi pohjia, yritin iskeä sitä. Yksikään repliikkini ei tehnyt vaikutusta. Puhe oli katkonaista ja väkinäistä. Koetin keksiä fiksua sanottavaa. “Oikee Zen!” se kusipää sanoi ylimielisesti. Se oli äärimmäisen vittumainen. Kidutin kuitenkin itseäni ja suostuin koko ajan uusin solvauksiin ja ylimielisiin huomautuksiin, koska halusin sen ruumistaan niin paljon.
Lopulta koetin kietoa kädet sen ympärille. “Mä haluun panna jotain komeampaa.”, Jaana sanoi. Aluksi en tajunnut niin suoraa lausetta. “Mitä?” kysyin hämmentyneenä. Se toisti sanat katsoen mua suoraan silmiin. Sitten se lähti jonnekin. Jäin seisomaan tanssilattialle muna pystyssä.
Tiesin että Jaana oli kusipää, mutta silti sanat loukkasivat. Menin vessaan ja katsoin itseäni peilistä. Totesin että hurraamista ei tosiaan ollut. En ollut jaksanut peittää finnejä. Tukka oli sekaisin. Näytin nörtiltä. Ei auttanut melko timmi kroppa ja pitkä muna, koska naama oli päin persettä. Totuus sattui.
Sitten ryhdistäydyin. Menin baaritiskille, tilasin halvimman viskin ja palasin tanssilattialle. Sain vittumaisen hipin pois mielestäni kun piiritin yhtä pulleata, mutta hyvin laittautunutta brunettea. En kuitenkaan päässyt suudelmia pidemmälle, koska sekin mimmi katosi johonkin. Himassa vedin vihaisena käteen.
Seuraavana päivänä kuulin että Jani oli pannut Jaanaa. Ei ollut yllätys, mutta silti vitutti. Jani oli lihavampi kuin minä. Olin myös saunassa nähnyt sen munan, joka ei ollut kovin iso. Mulla oli isompi. Janin olemus oli kuitenkin itsevarmempi, naamassa ei ollut finnejä ja hiukset oli paremmin laitettu. Loppupäivänä ei paljon hymyilyttänyt, mutta sitten päätin näyttää.
Rupesin kiinnittämään enemmän huomiota tyyliini ja pukeutumiseen. Ostin apteekista parempaa finnivoidetta ja kampaajalta hiusvahaa. Rupesin pitää vaatteita henkarissa, kyttämään itseäni peilistä ja kehittämään miehistä itsetuntoani. Kävin salilla pari kertaa viikossa.
Parin kuukauden päästä olin jo uusi ihminen. Jäkkäripojat eivät enää vittuilleet koulussa. Sain tytöiltä hyväksyviä katseita. Roikuttiin kaverien kanssa Turun yökerhoissa. Yhtenä huhtikuun iltana joku umpikänninen blondi tarttui baarista mukaani. Mentiin meille. Jännityksen ja kovan humalan takia oli vaikea saada stondista, mutta sitten ajattelin Jaanaa ja tilanne korjaantui. Neitsyys meni.
Se oli hyvää aikaa. Tuntui että olin päässyt sisälle elämään. Minusta oli tullut mies. Minussa oli munaa! Kävelin itsevarmasti kaupungilla. Maailma oli minun! Uskoin pystyväni mihin tahansa. Ja olin päättänyt saada Jaanan.
3.
Ja niin se tapahtui, eräänä huhtikuun-yönä.
Olin piirittänyt baarissa jotain wannabe-goottia tuntikausia. Valomerkin jälkeen olin seurannut sitä sen kotiovelle. “Homma on selvä.” ajattelin. “Pillua tulee. Olenhan panomies.”
Mutta ei. Tyttö paiskasi oven kiinni nenäni edestä.
“Sori, ei tänä iltana. Nähdään joskus!”
“Haista vittu!” huusi ja lähdin masentuneena kotiin.
Sitten mietin Jaanaa. Olin lähettänyt sille illalla viestiä, mutta en ollut saanut vastausta. Kävelin röökiä poltellen sen talon ohi. Ikkuna oli auki. Sieltä hohti kuulas valo ja hiljaa saattoi kuulla jonkun vaihtoehtopopin soivan. Se narttu oli kertonut hengaavansa kotona usein alasti, mikä sai mielikuvituksen laukkaamaan.
Menin soittamaan sen ovisummeria. En muista mitä ajattelin. Tuskin mitään. Oli vain hillitön himo nussia.
”Haloo…” se vastasi mumisten. Se oli selvästi kännissä, tai huumeissa.
”Moro, mä läheti sul viestii, mut et vastannu. Päästä mut sisään.”
”Painu sää vittuun!” se ämmä huusi. Ymmärsi siis heti kuka olin.
“Joo! Mä tulen ja panen sua” sanoin.
Hetken oli hiljaista. Jaana tuskin odotti tuon kaltaista repliikkiä.
“Lähe ny oikeesti menee. Mä meen koht nukkuu...” se sanoi lopulta vaatimattomaksi. Tuntui kuitenkin että sitä alkoi kiinnostaa, koska röyhkeät miehet vetosi siihen. Mutta se ei silti avannut ovea.
Katsoin avointa ikkunaa ja sen vieressä menevää vesikourua.
Jaana asui toisessa kerroksessa. “Helppo homma!” ajattelin. Olin nuori hullu ja kaiken lisäksi humalassa. Rupesin vaivalloisesti kiipeämään vesikourua pitkin. Käsiin sattui helvetisti, mutta sain kuitenkin riuhdottua itseäni koko ajan ylemmäs. Jostain syystä en pudonnut. Juopontuuri oli näköjään matkassa. Pääsin oikealle korkeudelle, tartuin lujasti ikkunalaudasta kiinni ja riuhdoin itseni sisälle. Lysähdin kömpelösti mahalleni kämpän lattialle. Käsiin ja vatsaan sattui. Huimasi myös, vaikka olin kiivennyt alle neljä metriä.
Sitten näin mun hippityttöni. Siinä se seisoi. Jumalainen näky.
Sukkahousut roikkuivat haaroissa. Se oli selvästi ollut jossain nisti-bileissä ja nyt menossa nukkumaan. ”Mitä vittua?!” se huusi, kun ei keksinyt muuta sanottavaa.
Nousin lattialta. Tajusin että olin ohittanut punaisen viivan. Mulla oli tarjolla kaikki, tai ei mitään.
Vedin kädet tiukasti sen ympärille. ”Näpit irti!” Jaana huusin. Suutelin sitä väkisin kielen kanssa. Se kuitenkin puri mua kieleen, joten piti lopettaa.
”Saatanan hullu! Älä koske muhun!” se huusi täysillä mun korvaan.
”Kumminkin tykkäät” sanoin ja tarrasin kädellä sen perseeseen. Huomasin että sillä oli taas tiukat stringit jalassa. Tunsin kiinteät peppukannikat.
”Me pannaan nyt!” sanoin.
”No ei varmana panna!” se ämmä huusi. ”Sä oot vieläki ihan saatanan ruma, vaikka ootkin näköjään käyny salilla!”
Läimäytin sitä avarilla naamaan ja työnsin lattialle.
Aukaisin vetoketjun ja vedin munan esiin.
”Mä luulin, että sulla olis pienempi, ku oot tommonen ruma nörtti.” Jaana sanoi pilkallisesti.
En jaksanut sanoa mitään. Otin sitä päästä kiinni ja laitoin kullin suuhun. Jaanan ilme näytti kärsivältä, mutta se alkoi silti lutkuttaa. Annoin sen hetken aikaa tehdä sitä. Sitten otin lujempaa kiinni ja tungin mulkun syvälle sen kurkkuun. Se meni ihan varteen asti ja yhtäkkiä Jaana alkoi nuolla mun kiveksiä. Se oli siis mukana touhussa.
Panin sitä kurkkuun hetken aikaa. Vähän se rupesi kakomaan, mutta kesti silti yllättävän hyvin. Meinasin tulla, mutta en halunnut sitä vielä. Vedin kyrvän pois, läimäytin avarilla naamaan ja riuhtaisin paidan sen yltä. Jaana avasi itse rintaliivinsä ja näin sen kauniit rinnat. Suutelin niitä nopeasti. Sitten nostin koko tyypin ilmaan ja heitin sängylle.
Jaana levitti haaransa ja vedin stringit pois sen jaloista. Pillukarvat olivat vieläkin hyvin trimmattu. Nyt se kusipää oli nyt täysin alaston ja näytti helvetin hyvältä. Tungin pääni sen haaroihin ja nuolin hetken. Sitten vedin farkkuni pois, hyppäsin päälle ja työnsin kyrvän sisään. Tajusin että olin saavuttanut jotain mistä olin kauan haaveillut. Olin onnellinen.
” Pane mua!” Jaana huusi. Se oli vasta toinen kerta kun sain pillua, joten hoidin hommaa enemmänkin tunteella kuin taidolla.
”Kovempaa!” se ämmä huusi ja mä lisäsin vauhtia.
Sitten käännyttiin ja Jaana tuli mun päälle. Se ratsasti niin kovaa kuin pystyi. Sen pillu jo oli ihan märkä. Sänky tärisi. Mieletöntä jynkkyä!
Käskin Jaanan kääntyä. Otin sitä perseestä kiinni ja tykitin takaapäin täysillä. Se huusi helvetin kovaa. Se oli selvästi saanut jo monta kertaa. Tajusin että itsekin tulen ihan kohta. Kieräytin Jaanan selälleen ja laukesin. Kuuma mälli roiskahti sen päälle. Se lutka vaan naurahti ja rupesi hieromaan settiä rintojensa päälle. Sitten se keräsi käteensä isoimmat kokkareet, laittoi ne suuhunsa ja maiskutteli. ”Mmm,” se sanoi ja nielaisi.
Sen hetken elämäni oli täydellinen. Äärimmäistä mahtavuutta. Täydellistä kosmista harmoniaa!
Lysähdin vuoteelle Jaanan viereen. Olisi ollut kiva jatkaa, mutta varastoni tuntui tyhjentyneen kerralla totaalisesti.
Makasin euforisessa tilassa määrittelemättömän ajan.
Sitten tunsin läimäyksen naamassani. ”Vitun sika!” se hullu hippi huusi ja piteli mun kaulalla isoa veistä. ”Nyt sä helvettiin täältä, tai tapan sut!”
Koitin sanoa jotain, mutta se piti veistä aivan mun kaulassa kiinni ja näytti siltä, että olisi oikeasti voinut tappaa. Tajusin että oli paras pukea vaatteet päälle ja lähteä. Olin jo saanut sen minkä halusin.
Kun keräsin vaatteita lattialta näin maassa lääkeruiskun. ”Jaaha, se ämmä vetää jo suoneen.”, ajattelin. ”Ehkä saan hepatiitin, tai jotain pahempaa. Toisaalta, ehkä se oli sen arvoista...”
4.
Seuraavana aamuna oli aika surrealistinen fiilis. Oliko kaikki oikeasti tapahtunut? Vesikourua pitkin kiipeäminen, eeppinen pano ja sitten Jaana veitsi kädessä… Mitä vittua? Kaveritkaan eivät meinanneet uskoa.
Persettä en saanut ja se vähän harmitti. Mutta muuten se oli kyllä jotain käsittämätöntä, melkein liian hyvää ollakseen totta.
Lähetin Jaanalle tekstiviestejä, mutta se ei vastannut. Parin viikon päästä näin sen kaupungilla, mutta se ei halunnut jutella. Käski mun painua vittuun.
Sitten kuvioihin tuli Minna, joka oli melko mukava ja selväjärkinen. Siitä tuli ensimmäinen oikea tyttöystäväni. Muutin sen luo asumaan, pois keskustasta. Jouduin ehkä vähän tossun alle, eikä minua ei enää näkynyt Turun yöelämässä paljon. Luultavasti tämän takia en enää nähnyt Jaanaa. Usein silti runkkailin muistellessani meidän yhteistä iltaa ja mietin mitä sille kuuluu. Myöhemmin kuulin kavereiltani, että se koitti päästä huumeista eroon. Se oli myös päässyt työkkärin kautta kirjastoon duuniin ja koitti käydä iltalukiota. Toivon sille kaikkea hyvää.
Kului noin pari vuotta. Sitten kuulin että Jaana oli kuollut. Veressä oli runsaasti subua, kodeiinia, viinaa, bentsoja ja jotain muuta. En nyt enää muista mitä. Kuolema oli melko varmasti vahinko.
Hautajaisiin en mennyt, mutta kävin kerran yliopiston hautausmaalla katsomassa sen kiveä. Sytytin haudalle kynttilän ja kiitin häntä mielessäni elämäni parhaasta panosta.
Oli kostea syysilma ja varis raakkui puussa.
Tämän jälkeen Jaana ilmestyi minulle vielä kerran, unessa. Se oli samassa asennossa kuin siinä instangram-kuvassa, paitsi ilman vaatteita. Sitten se levitti persereikänsä suoraan mun silmien eteen. “Tää sulta jäi saamatta. Pane sitä.” se huokaisi. Ei tarvinnut pyytää toista kertaa.
Heräsin kun minulta tuli. Minna heräsi vierestäni myös huokailuuni. “Mitä meteliä sä pidät?” se kysyi. En vastannut mitään. Nousin, menin vessaan ja heitin mälliset kalsarit pyykkikoriin.
Sitten kömmin takaisin vuoteeseen. “Mitä helvetin unta sä näit?” Minna kysyi. Ehkä aavisti jotain.
“En mä muista. Anna mun nukkua!” sanoin, eikä asiasta onneksi enää puhuttu. Silloin sain kuitenkin idean kirjoittaa Jaanasta novellin.
Ja niin kirjoitin.