Pillusisarukset pyöräretkellä. Alkumatkan taival.

Yöllä oli satanut vettä useamman tunnin ajan. Olin taas kerran tyytyväinen päiväohjelmaani, joka salli useammankin tunnin päiväunet mikäli sattui nukuttamaan, joten mieli oli ollut virkeä viimeyönä.

Syystä – jota en tiedä – nautin lukemisesta yöllä.
Nautin lukemisesta yöllä vielä enemmän kun se tapahtuu pärekattoisessa aitassa.
Nautin lukemisesta yöllä vielä valtavan paljon enemmän, kun se tapahtuu pärekattoisessa aitassa ja samalla sataa vettä. Viime yönä satoi monta tuntia.
Sain luettua loppuun aiemmin aloittamani dekkarin ja niin rosvot ja ryövärit saivat tuomionsa – jonkunlaisen ainakin. Yksi pääsi jo aiemmin aika vähällä kun sattui pidätystilanteessa poliisin ampuman luodin eteen, eikä sen vuoksi joutunut edes oikeuteen. Muitten saamat vankeustuomiot kahdesta yhdeksään vuoteen tuntuivat kuitenkin joittenkin syytettyjen osalta lieviltä, ajatellen uhrien ikää ja kärsimyksiä, joita he olivat joutuneet kokemaan.
Valitettavasti maailma on liian paljon lukemani dekkarin kaltainen – tuoltakin osin. Vaan nyt elelin aivan toisenlaisessa tilanteessa ja maailmassa.
Katselin varaamiani kirjoja mitä seuraavaksi alkaisi lukea. Tuskin aloitan mitään sillä aamulla, paremminkin aamupäivällä tämä lekottelu loppuu lähes viikoksi.

Hitsi, niin loppuu myös yksityisyys. Se taas merkitsee tiettyjä asioita joista on luovuttava.
Olen ollut vähän huolimaton viikko-ohjelmani suhteen. Tämähän on noin viikon ajaksi viimeinen yö kun olen yksin – tai yksin ilman ihmisseuraa.
Olimme elelleet niemessä olevan lahden pohjukassa kahdestaan Risen kanssa jo kaksi ja puoli viikkoa. Meille oli muodostunut tietty päivä- ja yörytmi joka tuntui sopivan molemmille.
Nyt aioin osaltani rikkoa sen.

Puin aamutakin ylleni ja lähdin pihalle. Toivoin ”turvamieheni” olevan lähistöllä – niin kuin olikin.
Rise katseli enemmänkin uteliaana minua, miksi siihen aikaan yöllä olin pihalla.
Kyykistyin ja samalla Rise juoksi luokseni ja lipaisi kielellään poskeani.
–Olitko sinäkin hereillä. Aioitko tulla yöjalkaan aittaani, aamulla emme enää olekaan kahdestaan, juttelin koiralleni joka heilutteli tyytyväisenä häntäänsä.
Pörrötin Risen turkkia ja lähdimme yhdessä kohti pientä aittaa jossa olimme kokeneet monet nautinnolliset hetkemme, taas tänä kesänäkin.

Pian olimme sängyssäni osittain peiton alla. Sormeni hapuilivat pehmeitten karvojen seassa ja tietenkin löysi etsimänsä. Ohut, melko kova tappi, jossa tuntui pieni muhkura oli karvatupen sisällä Aloin liikutella kättäni hitaasti edestakaisin. Risen selkä köyristyi ja takamus alkoi tehdä parin kolmen sarjoissa edestakaista liikettä. Ohut tappi alkoi tukevoitua käteni sisällä ja karvatupesta vilahteli punainen kullinpää. Vatsalleni tuntui tipahtelevan lämpimiä pisaroita. Kyljellään maaten käänsin jalkani sängynreunan yli lattialle.
-Kiinnostaisiko edestä, kysäisin koiraltani ja hivutin takapuoltani sängyn reunalle.
Rise ymmärsi tarkoitukseni ja hypähti lattialle ja pyörähti jalkojeni väliin kuonon työntyessä heti nuuhkimaan levittämääni pimppiä. Vain muutama hätäinen nuolaisu ja Rise hyppäsi päälleni.
Kuuma kullinpää jo käväisi pilluni huulilla samalla kun Risen kieli lipoi naamaani ja huuliani. Työnsin kieleni ulos ja näin vaihdoimme kielareita. Samaan aikaan tunsin kuinka kulli kävi yhä syvemmällä ja syvemmällä pimppini uumenissa. Rise painoi kuononsa poskeni viereen ja alkoi tikata kulliaan sisääni kuin ompelukone.
Kohotin polviani ja samalla levitin lisää jalkojani. Halusin avautua kiimaiselle rakastajalleni. Tämä on minun lemppari asentoni harrastaessani seksiä koiran kanssa – levitän jalkani ja käteni aivan levälleen ja tunnen olevani täysin auki. Haluan viestittää; tule ja nai minua.

Rise toteutti parhaansa mukaan toiveeni, sen kulli oli jo paisunut sisälläni sellaisiin mittoihin, että alkoi tuntua jo aika täydeltä. Tunsin kuinka pallukka alkoi turvota ja levittää pilluani.
Valtava nautinto levisi koko kroppaani.
Kiedoin jalkani koiran takamuksen taakse ja painelin hitaasti koiraa vieläkin syvemmälle sisääni.
Rise on jo oppinut olemaan päälläni kokoajan kun se ruiskuttaa spermaansa sisääni.
Silittelin koiraani ja toisella kädelläni aloin hieroskella rintojani. Taas koirani ymmärsi mitä toivoin. Lämmin kieli alkoi lipoa nännejäni.
Viimein lopetin koiran takapuolen painelemisen ja levittäydyin taas aivan levälleen, sängyn päälle käteni ja jalkani lattialle.
Olin varmaan nukahtanut ennen kuin Rise on laskeutunut päältäni. En nimittäin muista, että se olisi siitä lähtenytkään – ihanaa eläinseksiä olin kuitenkin taas harrastanut.

Muistan jossain vaiheessa yöllä käyneeni hereillä, jolloin koira oli tuhissut nukkua vieressäni kuono lähes tissieni välissä. Tuolloin työnnyin vain lähemmäksi koiraa ja jatkoimme kumpikin uniamme. Nyt Rise makaili aitan oven vieressä josta katseli heräämistäni.

Kello oli jo yli kymmenen.
Märkä alue lakanassa muistutti mitä olimme aiemmin yöllä touhunneet. Koirani spermaa on valunut sängylle vielä senkin jälkeen kun olen siirtynyt kokonaan sängyn puolelle.
Vatsan alue ja reiteni olivat tahmaiset. Käteni hakeutui haaroihini ja työnsin keskisormeni sisään. Tahmea kosteus jonka tunsin sormissani oli tuon nappisilmäisen rakastajani aikaansaannosta.
Siitä on jo yli kaksi vuotta kun Rise on ollut ”turvamiehenäni”. Rippe oli jäänyt auton alle talvella ja olin muutaman kuukauden ilman koiraa. Alkukesästä sitten löysimme toisemme Risen kanssa. Sinä kesänä tuli teiniaika elävästi mieleen kun opettelimme touhujamme aitassa, metsälenkillä ja milloin missäkin. Mahtavia ja nautinnollisia hetkiä . . . . . .

Kohta onkin kiire. Tarja tulee millä hetkellä tahansa ja täällä sitä vaan uneksitaan.
Lakana sängyn päädylle kuivahtamaan ja vaatteita ylle.

-Huomenta – huomenta, tulitkin sopivasti aamukahville, toivotin Tarjan tervetulleeksi
-Siis HUOMENTA-KO tähän aikaan päivästä, nytkö sinä juot aamukahvia? Kello jo yli puolen päivän, Tarja ihmetteli myöhäistä aamiaistani.
-Ehkä hiukan myöhempi on nyt kuin tavallista, ei tosin paljon. Joskus on yöllä mukava valvoa. Onko meillä nyt kiire jonnekkin, huomennahan meillä oli tarkoitus lähteä retkellemme?
-Eeiii mitään kiirusta, pitikö niitä varusteita ja eväitä käydä hankkimassa vielä.
-Varusteiden puolesta pärjätään, ne on hankittu. Ruokapuoli on vielä hankkimatta.
-Ruokahankinnoista olen ajatellut, miksi emme ostaisi mahdollisimman paljon matkanvarrella olevista maataloista mitä tarvitsemme. Suolat, mausteet ym. sellaiset kaupasta. Emme tarvitse raahata niin paljon mukana eväitä ja saammehan aina tuoreita sekä mahdollisesti erilaisia eineksiä.
-Tuossa on kyllä järkeä, silloin emme tarvitse nyt käydä kaupassakaan. Lämmitämme saunan ja nautiskelemme leppoisan illan rantasaunalla – sopiiko?
Hyvissä ajoin lauantai aamuna pääsemme kuitenkin liikkeelle, kaikki kolme. Olemme polkeneet jo jonkun aikaa maaseudulla, kun poikkeamme tienvarressa olevaan taloon. Halusimme ostaa paikallisia vihanneksia. Samalla emäntä myy meille myös leipää ja muitakin tilan tuotteita.
– Tämä olikin järkevä päätös ostaa suoraan maatilalta ruokatarvikkeet.
– Näin teemme jatkossakin, hyväksyin asian jonka Tarja oli hoksannut esittää.
Pyörien luona odotti meidän ”turvamies” Rise joka tervehti häntäänsä heiluttamalla tuttuja tulijoita.

Juuri kun olimme lähdössä kuului pihan toiselta laidalta valtaisa mylväisy.
Kaikkien kolmen huomio kiintyi välittömästi mylväisyn suuntaan.
– Hitto, taisi ihan housut kastua, Tarja totesi ja jäi tuijottamaan pihan reunalla olevaa tapahtumaa.
Navetta- ja latorakennusten edustalla oli muutamia nautoja. Mies talutti valtavan kokoista sonnia pihalla. Sonnin pää heilui ylös – alas ja sivuille samalla kun se määrätietoisesti käveli seinän vieressä olevan lehmän taakse.
Sonnin turpea kuono käväisi hetken lehmän hännänjuuren seutuvilla ja taas se viskeli päätään. Sonni työnsi uudelleen turpansa lehmän hännän alle, nyt edellistä kertaa syvemmälle, kului useita sekunteja ennen kuin sonni kohotti päänsä ja samalla ylähuuli kipristyi ylös paljastaen valtaisat hampaat ja ikenet. Sonnin sieraimet laajenivat rytmikkäästi ja kuin pienellä viiveellä kuului taas tuo valtaisa mylväisy sonnin aukaistessa kitansa ammolleen.
– Nyt taitaa olla minunkin housut vähän kosteena tuumasin ja vilkaisin samalla Tarjaa joka tuijotti silmät suurina tapahtumaa.

Valtaisa sonni nosti päänsä lehmän selkään ja hyppäytti etujalkansa ilmaan. Sonnin mahanalle ilmestyi suippo punainen sonninkulli, varmaan puolimetrinen. Sonni taapersi takajaloillaan eteenpäin, etujalkojen sojottaessa suorana lehmän kylkiä hangaten. Sonnin suippo jäntevä kulli tunnusteli lehmän hännän alla ja löytäessään sopivantuntuisen sopukan sonni survaisi sen kokonaan sisään. Seuraavalla ponnistuksella tuo valtaisa sonni hyppäsi lehmän päälle todella rajusti. Sonnin takajalatkin olivat hetken ilmassa ja siltä kohdalta mistä se valtaisa suippo kulli oli tullut esille oli sonnin vatsanahka aivan kurtussa. Ei ollut epäilystäkään etteikö tuon sonnin koko punahehkuinen pitkä seiväs olisi urhoollisesti alla seisovan lehmän vitussa. Sisällä tuossa lehmässä niin pitkälti kuin tuo sonni sen ikinä saisi.
Lehmän takamus painui hieman alemmaksi suuren sonnin painosta selässään.
Akti oli yllättävän lyhyt. Sonni laskeutui hitaasti alas, samalla lehmän sisältä vetäytyi pituutta huomattavasti kasvanut sonnin kulli.
- Huh, näetkö, onpa sillä pituutta, Tarja tuumasi ja vilkaisi minua.
- Ei tuota voinut olla näkemättä, onhan seiväs ja kiihottavan värinen, tuumasin ja pukkasin Tarjaa kylkeen.
Punainen lemmenseiväs vetäytyi hitaasti suojaiseen karvatuppeensa. Lehmä seisoi paikalleen takajalat harallaan, häntä kaarella ja selkä hieman köyryssä.
Mietin, miltähän tuosta lehmästä mahtoi tuntua. Toivottavasti sekin ehti nauttia tuosta lyhyestä "lemmenhetkestä" ja pitkästä "lemmenseipäästä" joka käväisi syvällä lehmän pimpissä ruiskauttaen aimo annoksen lämmintä siemennestettään sisälle. Sonni tuntui ainakin nauttivat.
Huomasin kuinka Tarjan sormet puristelivat Risen niskaturkkia.
-Huhhuh olipahan esitys Tarja totesi tuijottaessaan yhä pihalla käyskentelevää sonnia.
-Sanoisimpa, että mielenkiintoista, jopa erittäin. Aioimme lähteä, vaan alkoi näyttää siltä, että saisimme "samalla rahalla" uusinnan äskeisestä. Sonni oli kävellyt ympyrää ja edestakaisin köyden sallimissa rajoissa. Nyt se käveli lehmän taakse, nuuhkaisten vain kerran lehmän esillä olevaa turpeaa pimppiä se pomppasi takajaloilleen ja taaperti etujalat lehmän kylkiä hipoen hoitamaan "virkaansa". Tällä kertaa sonni olikin päättänyt ilmeisesti nautiskella hieman pitempään sessiosta. Sonni köyristeli selkäänsä ja samalla sen mahan alla sojottava punainen kulli upposi lehmän sisälle. Nyt kulli näkyi jonkun matkaa sonnin nautiskellessa kunnes se taas hyppäsi voimalla eteenpäin jonka voimasta lehmä oli lyyhistyä kokonaan maahan.
Sonnin vetäytyessä lehmän päältä näytti sen kulli olevan aiempaa kertaakin pitempi. Hiukan ennen kuin tuo suippopäinen punainen lemmenseiväs katosi näkyvistä, sonni alkoikin notkistella selkäänsä ja kulli sujahteli käydä pienen matkaa esillä ennenkuin vetäytyi kokonaan karvatuppeensa.

- Olipas esitys, tuumasin ääni hiukan väristen, samalla huomaten kuinka Tarja katsoi sivulleen tullutta talon emäntää.
- Tytötkö näki ensimmäisen kerran lehmän astutuksen? Siis tämmöisen perinteisen tavan, sanoisko nyt luomuna.
- Sitä se oli meille molemmille Tarja kerkesi vastaamaan.
- Tuletteko tätä kautta takaisin retkeltänne ja mitenkä kauan viivytte?
- Tästähän me ajamme Sinin mökille noin viikon päästä, kuin?
- Mikäli kiinnostaa vastaavat puuhat lampaitten kesken saattaa meillä olla muutama uuhi niihin aikoihin valmiita ottamaan pässin karsinaansa.
Vilkaisimme toisiamme ja lähes samasta suusta sanoimme; - Erittäin paljon kiinnosta, ehdottomasti tulemme käymään ja samalla ostoksillakin.
- Vaan nyt me Lähdemme polkemaan – pyörällä - tuonne tien päälle, heippa, sitten viikon päästä.

Vilkaisimme vielä taaksemme ja suunnistimme maantielle.
Liikenne oli hiljaista. Olimme ajaneet puolisen tuntia tullessamme ”pitkälle” suoralle (n.0,5km). Ajoin Tarjan rinnalle ja esitin taukoa sopivassa kohdin. Tuntui sopivan.
Kohta näkyikin pieni aukko lähellä tietä jonne talutimme pyörämme. Ilmeisesti Tarjankin ajatukset olivat pyörineet siellä navetanvierustan tapahtumissa.
-Miltä tuntui katsella sitä lehmän astuttamista? kysäisin kuin ohimennen Tarjalta
-Rehellisesti sanoen oli minulta jalat pettää alta kun se valtava sonni hyppäsi kokonaan sen lehmän päälle ja kerkesin nähdä miten pitkä sen kulli oli joka upposi lehmän sisälle.
–Kyllä vatsanpohjassa tuntui minullakin, tässähän alkaa mukavasti kihelmöidä.
-Minulla on housut ollu märkänä kokoajan sieltä talolta lähtien.

Kuin kiusoitellakseen Rise loikoili lähes selällään ja kuinka ollakaan suippo punainen kullinpää pilkisti vaaleitten karvojen seasta.
-Tuollahan sitä olisi siihen kihelmöintiin lääkettä Tarja tuumasi ja nyökkäsi Risen suuntaan. Tottahan ootte siellä mökillä edelleen jatkaneet ”harrastustanne” Tarja taisi punastua enemmän kuin minä kun myönsin asian näin olevan. Mitähän mielikuvia mahtoikaan Tarjan mielessä tällähetkellä liikkua.
-Viimeyönä viimeksi, kun arvelin jos ei tässä viikkoon vaikka saisikaan.
-Ja sinäkö arvelit pystyä olemaan viikon ilman?? Hahhah
Samalla yllätyksekseni Tarja alkoi hiplata Risen vatsaa ja tottahan sormet hakeutuivat tuolle hekumalliselle kullille kuin vahingossa. Sirot naisen sormet olivat karvaisen kullintupen ympärillä ja veteli hitaasti sitä edestakaisin. Vain muutama veto ja Rise alkoi köyristellä selkäänsä ja hetkessä touhussa olikin täysi vauhti päällä. Koiran etukäpälät koukistuivat Tarjan käden ympärille, sormien yrittäessä edelleen pysyä villisti liikkuvan koiran kullin ympärillä.
Kyykistyin Tarjan viereen ja aloin silitellä koirani päätä. Pikkuhiljaa Rise alkoi rauhoittua. Rytmikäs läähätys oli ainoa ääni mikä kuului. Katseittemme kohdatessa Tarja soperteli käheällä äänellä
–Sepäs oli herkässä, miten se nyt noin vähästä kiihtyi? Oho, miten isoksi tämä turpoaa.
Risen koirankulli oli kokonaan ulkona tupestaan ja sen juureen kasvoi melkoiset pahkurat. Ohuet vaaleat sormet kannattelivat tuota punaista möhkälettä.
–Voi Rise mitä minä sinulle tein. Mitä nyt teemme? Oltaisiinpa enemmän metsänsiimeksessä.
Aloin sivellä sormenpäilläni tuota sykkivää kalua.
-Mitäs tekisit jos olisimme metsänsiimeksessä?
-Arvaa, saat arvata vaikka kaksi kertaa.
Hiplasimme molemmat rauhallisesti Risen kalua. Koiran kulli nytkähteli tasaisin välein samalla kun siitä lensi pitkiä ruiskauksia kirkasta nestettä.
-Eipä ihme, että sen tuntee niin hyvin kun tämä ruiskuttelu tapahtuu pimpin sisällä. Tarja tuumasi samalla kun laittoi käsivartensa koiran kullista lentävien suihkauksien eteen.
Ällistyin enemmän Tarjan sanoista kuin siitä miten koiran siemenneste kimpoili pieninä pisaroina Tarjan käsivarren pinnalta leviten ympäriinsä.
-Sinäkö olet ollut koiran kanssa?? Ei voi olla totta! Missä ja milloin, tivasin Tarjalta. Siis sen takia sinulle äsken levisikin niin helakka puna kasvoillesi, kaulaasi myöten.
-Pitihän minun kokeilla, koska arvelin tällä reissulla kuitenkin ”joutuvan” sen kokemaan. Erään yhteisen tuttavamme koira hoitikin pois piikuuteni koiran suhteen. Tietänetkin sen koiran osaavan myös olla naisen kanssa. Oli hieno kokemus. Anteeksi Rise, etten sulle antanut koirapiikuuttani. Rise kohotti päätään Tarjan pörröttäessä sen turkkia.
-Meillä saattaakin olla mukavia iltahetkiä odotettavissa tulevalla viikolla. Parhaalle mahdolliselle koiralle annoit, tietysti siis Risen jälkeen. Rex osaa todella rakastella, vai pitäisikö sanoa, astua naisen. On minullakin siitä kokemusta.
-Melkeimpä olin varma, että olet ollut Rexin kanssa. Miten muuten olit noin varma, että se oli Rex?
-Ei ollut vaikea arvata, tai siis tietää. Mitäs me nyt ollaan keskenämme? Eikös miehet sano olevansa ”kyrpälankoja” keskenään kun ovat naineet samaa naista.? Mites me kutsuttaisiin toisiamme, kun sama koira on nainut meitä? Pillusisarukset eikös olisi ihan mukava ja kepeä.
-Joo, laitetaankin täältä reissusta lähettämiimme kortteihin allekirjoituksena; ”Terveisin Pillusisarukset, pyöräretkeltä”.
Risen kulli ei enää ruiskinut nesteitään, oli kuitenkin lähes täydessä mitassaan retkottaen vaaleitten karvojen päällä. Koira lekoteli selällään kuin odottaen, että joku tulisi kaveriksi.
Ajatuksemme harhailivat varmaan samoissa asioissa kun vilkaisimme toisiamme. Huulemme olivat sopivasti lähellä toisiaan. Kuin mangneetin vetäminä ne olivat kiinni toisissaan. Värisimme kauttaaltaan kieltemme pyöriessä toistemme suussa.. Molempien kädet puristuivat toistemme ympärille.
Pusuttelimme pikkupusuja ennen kuin siirsimme huomiomme vieressämme lekottelevaan Riseen, siis tarkemmin Risen punaiseen kaluun.
Tarja kumartui suukottelemaan sitä ja kohotti kädellään kullin pystyyn. Naisen huulet ympäröivät suipon kullin pään. Kulli oli muuttunut kirkkaamman punaiseksi ja sileäpintaiseksi. Tyvessä olleet pahkurat olivat ”sulaneet” ollen nyt vain paksumpi kohta kullin juuressa. Tarjan painaessa päätään alemmaksi hävisi tuo kiihottavan näköinen lemmenseiväs naisen huulten väliin. Kulli oli juurtamyöten Tarjan suussa, sen on pakko ulottua jo nieluun. Huhhuh tuota en ole tullut kokeilleeksi.
Pian Tarja pullautti koiran kullin suustaan tarjoten samaa nautintoa minulle.
Pitihän tuo kokeilla. Onneksi Rise hiukan ”auttoi” emäntäänsä ja antoi kullin pienentyä sopivasti. Silti tunsin sen kullinpään nieluni suulla. Suukottelin tuota pienenevää kullia ja kun vapautin sormeni karvatupen ympäriltä peitti se hitaasti suippopäisen punaisenkullin kokonaan.
-Olisikohan pitänyt olla toinen yö mökillä ennen retkelle lähtöä? Tarja kysäisi.
-Varmaan, vaikka kolmaskin. Pakko kai tästä on jatkaa matkaa niin päästäisiin leiriytymäänkin ennen yötä.
Matkan jatkuessa oli silmissäni koko ajan äsken näkemäni Risen kalu. Samanaikaisesti piti notkistella selkääni jotta kiimaisena kihelmöivä pimppini saisi jotain tuntumaa pyöräni satulaan.
Olisipa se nyt edes jonkun verran pystymmässä asennossa. Mutta se puutehan on korjattavissa.
– Pysähdytään hetkeksi, huikkasin Tarjalle.
Otin tarvike laukusta pyörän yleistyökalun ja aloin löysätä satulan säätöruuvia.
-Ei kai se hankaa, Tarja kysäisi vähän vinosti hymyillen.
-Hankaa, vaan liian vähän. Sanoin samalla kun käänsin satulan nokan lähes pystyyn.
-Mielessä kokoajan Risen kalu pallukoineen ja sonnin punainen suoro työntymässä lehmän hännän juureen, niin aja tässä sitten vielä pyörällä.”
Huomasin Tarjan kääntyneen selin ja kaivavan jotain pyörän sivulaukusta. Kädessä näkyi vilahtavan jotain pinkin väristä.
Tarjan vilkaistessa tietä molempiin suuntiin hän painasi housujensa kaulusta reilusti alemmaksi ja ujutti etukautta imukupilla varustetun pienehkön miehenkullinmuotoisen pötkäleen housuihinsa. Käsi näytti liikkuvan muutaman kerran edestakaisin housujen sisällä ja tiesin tarkkaan mitä siellä housujen piilossa tapahtui.
Silmät puoli ummessa Tarja puhalsi huokauksen kera käden pysähtyessä haaroihin. Ei ollut vaikea arvata onko vilaukselta näkemäni tekokalu juurta myöten Tarjan sisällä – olettaisin – etummaisessa aukossa.
-Tämä saa hoitaa minulla satulan nokan tehtävän, Tarja totesi nostaessaan housujaan.
-Kokeillaanpa miltä nyt matkanteko maistuu ja missä lentää ajatukset.

Tarjan laittama tekokulli mielessäni istuin pystyssä tököttävän satulan päälle ja se oli kuin sähköisku. Puristin reisiäni yhteen ja pakosti pääsi ähkäisy ilmoille pilluni painautuessa vasten satulan kärkiosaa. Hyvältä tuntui vaan miltä tuntuisikaan jos minullakin olisi tekokulli sisällä.

Eihän sitä kenenkään pimppi kestä jatkuvaa hinkkaamista joten olihan se satula oikaistava ennen kuin pääsimme leiripaikkaan.
Olimme ilmeisesti saaneet kumpainenkin enimmät himot jäämään satuloihimme ja tienpäälle koska leiri oli pystyssä ja ruokakin lähes kypsää retkikeittimen päällä kun pitkästä aikaa puhe kääntyi päivän tapahtumiin.
Muistutin Tarjaa hänen lupauksestaan kertoa miten oikein päätyi muhinoimaan Rexin kanssa. Lupasithan kertoa mitä, missä ja milloin, se tapahtui. Yksityiskohtia unohtamatta.
Tarja sanoi pitävänsä lupauksensa ja palaa asiaan illemmalla, havaintoesityksen kera.
Jotain mielenkiintoista siis odotettavissa täksi illaksi.