Nea

Vuosi meni nopeasti. Tuli kevät ja lopulta kesäkin. Kesä oli kaiken kaikkiaan oikea ratkiriemukas seikkailu minulle: mökkeilyä, Norjan matka ja mukava kesätyökin paikallisessa huvipuistossa. Erityisen hauskaa tästä kaikesta teki se, että sama työpaikka siunaantui myös veljelleni ja tämän tyttöystävälle Nealle. Saatoimme kulkea työmatkatkin veljen kyydillä, hän oli juuri saanut ajokortin. Ja töissä meillä vasta hauskaa olikin, vaikka saatoimme nähdä lähinnä tauoilla: itse kun päädyin pizzanpaistajaksi, Nea jäätelökioskiin ja veljeni huoltomieheksi. Tosin, juuri tällainen asetelma takasi meille kaikille ilmaisia herkkuja niin ravintolan kuin jäätelökioskinkin antimista...

Yhdessäolo lähensi meitä entisestään. Viimeisetkin jännitteet katosivat minun ja Nean väliltä, ja meistä tuli kenties parhaimmat ystävykset toisillemme.

Syksy tuli sitten taas, oli aika palata kouluun ja sitä rataa. Illat pimenivät, lehdet kellastuivat ja putoilivat sitten hiljalleen puista. Veljeni palasi takaisin salibandy-joukkueensa riveihin ja punttisalille. Se tiesi nöyrälle pikkusiskolle lisää pyykkiä...

Eräänä perjantai-iltapäivänä veljeni lähti joukkueineen pelailemaan sählyä sadan kilometrin päähän ja ilmoitti tulevansa takaisin seuraavana päivänä. Nea soitti ja kysyi, josko tekisimme jotain yhdessä, kun kerran veljenikin aikoi yöpyä serkkumme luona pelireissunsa aikana. Ehdotin Nealle leffan vuokrausta ja leppoisaa saunailtaa kotonamme. Vanhemmatkin olivat poissa tämän viikonlopun, joten rauha olisi taattu. Meni vain noin tunnin verran, kun Nea soittikin jo ovikelloa.

Ilta oli hauska ja se meni hämmästyttävän nopeasti, vaikka emme lopulta tulleet edes vuokranneeksi elokuvaa. Uppouduimme jutustelemaan niin, että syötyämme ehdimme vain käydä saunassa ja lämmittää takan, kun kello lähenteli jo yhtätoista.

- Missä vaiheessa siirsit noita viisareita kaksi tuntia eteenpäin? Nea naurahti ja vilkaisi kelloa.

- Voihan... Äsken se tosiaan oli vasta yhdeksän, ihmettelin.

Istuimme takan edessä lattialla ja yritimme paistaa vaahtokarkkeja sen tulessa. Emme asiassa erityisemmin onnistuneet, mutta saimme silti hyvät naurut, aina kun nami tipahti tikun päästä tai jos se syttyi tuleen.

- No niin, sinne meni viimeinenkin! naurahdin, kun viimeinen karkkini tipahti liekkeihin.

- Miten tämä on näin vaikeaa... Nea sanoi ainakin kolmannen kerran tänä iltana.

- En todellakaan tiedä... vastasin hymyillen.

- Uuh... Enpä tiedä, mutta alkaa kyllä väsyttäänkin jo, Nea sanoi käsiään levitellen ja haukotellen.

- Sama täällä. Eiköhän lopeteta tällä kertaa, sanoin ja nousin myös seisomaan.

Vetäydyimme nukkumaan vierekkäin vanhempieni parisänkyyn. Siinä maatessamme juttelimme vielä hetken niitä näitä, aina seurustelua myöten.

- Sulla ei siis oo ketään? Nea kysyi.

- Ei... Ei  tunnu oikein löytyvän ketään, myöntelin hiljaa.

- Niin mäkin aattelin... Mutta sitten kohtasin veljes... Ja voi veljet, millanen veli sulla onkaan! Nea sanoi.

- Niin... sanoin hiljaa.

Nea kääntyi puoleeni ja sanoi:

- Kyllä säkin vielä sen oikeen löydät.

Tunsin Nean hyväilevän hiljaa kättäni...

Heräsin yöllä pakottavaan tarpeeseen ja astelin varovasti vessaan tyhjentämään rakkoni. Palasin aavemaisesti narisevaa käytävää pitkin huoneeseen, jota vain kuu valaisi. Oksat ikkunan takana pelottivat, mutta tunsin oloni paljon turvallisemmaksi, kun pääsin taas peiton alle Nean viereen. Saatoin vain hetken aikaa katsella ja ihastella hänen söpöjä kasvonpiirteitään. Käännyin selälleni ja mielikuvitukseni lähti oitis laukkaamaan...

Tytön vartalo... Se oli minulle jotain aivan uutta, mutta samalla jotain niin tuttua. Mutta miten Nea suhtautuisi asiaan? Ei, en saisi tuntea tällaista häntä kohtaan... Mutta hänessä oli jotain. Jotain, joka oli varmaan aikanaan herättänyt veljenikin kiinnostuksen...

Sain taas ahkeroida pyykkien kanssa. Kori painoi tällä kertaa kuin lyijyllä täytetty. Pesuhuone oli hämärästi valaistu, mikä sekin haittasi toimintaa. Äkkiä tunsin Nean käden hyväilevän hellästi niskaani.

- Mä autan sua, kulta... Nea sanoi lempeästi.

Käännyin katsomaan taakseni ja näin Nean hymyilevän minulle. Kuin jostain yhteisestä sopimuksesta huulemme lähestyivät toisiaan... Tytön suudelma. Se oli hellä ja varovainen. Miten hyvältä se saattoikaan tuntua. Tunsin Nean hellät kädet molemmilla poskillani, kun hän suuteli minua pehmeillä, ihanilla huulillaan yhä ahnaammin. Tytön maku oli pyörryttävän hyvä...

Tahdoin saada häntä enemmän. Vastasin suudelmiin kiihkeästi ja tunnustelin varovasti kielelläni Nean huulia. Tyttö ymmärsi viestini ja tunsin pian, kuinka hänen kielensä pää kosketti uteliaana omaani. Annoimme varovasti kielenpäidemme hieroa toisiaan. Emme antautuneet rajuun pyörittelyyn, sellaiseen, jossa kieli tungettaisiin toisen suuhun väkisin. Hellästi mutta välillä myös voimakkaammin painoimme kieltemme päitä yhteen ja nuolimme niillä varovasti toisiamme. Tunsin Nean hierovan varovasti toista rintaani. Tytön kosketus oli hellä ja pehmeä. Avasin silmäni ja näin Nean jäänsinisten silmien katsovan minua suorastaan anovasti. Vein oman käteni Nean rinnoille. Nea alkoi availla rintaliivieni hakasia. Myös Nean liivit putosivat toimestani pian lattialle.

Antauduimme jälleen suutelemaan toisiamme kiihkeästi, mutta silti hellästi. Rintamme painuivat kiinni toisiinsa ja tunsin Nean nännit kovana omiani vasten. Nean sormet eksyivät hyväilemään pystyyn nousseita nännejäni. Minun oli pakko irrottautua suudelmastamme... Saatoin vain nauttia Nean hellien sormien puristuksesta seisomalla hänen edessään silmät kiinni. Havahduin kuitenkin jälleen transsistani, kun Nea puristi yhä kovempaa. Se teki melkein jo kipeää, mutta mielihyvä, jota sain samalla kokea, oli parempaa. Puhalsin hiljaa ilmaa hampaiden välistä ja yritin pysyä hiljaa. Katseemme kohtasivat hetkeksi, Nean katse kuuma... Kuin säälimättömän naarastiikerin, joka ei laskisi saalistaan irti.

Nean puristus kävi yhä kovemmaksi. Nyt minuun todella jo sattui, kipu ylitti mielihyvän tunteen. Päätin kuitenkin vielä kestää. Inisin hiljaa, tuskin kuuluvasti, kun Nean vahvat sormet alkoivat hiljaa pyöritellä nännejäni rautaisissa pihdeissään. Silloin en kestänyt enää, tunsin selässäni kuin sähköiskun ja voihkaisin lujaa. Samalla kaaduin eteenpäin ja rojahdin Nean syliin. Huohotin hiljaa ja tunsin Nean käsien kietoutuvan ympärilleni.

- En kai mä... satuttanut liikaa? Nea kysyi varoen.

- Eiih... Se tuntu... liian hyvältä, sanoin henkeäni haukkoen.

- Hyvä... Mä kerran kokeilin tota samaa. Se sattui aluksi, mutta sitten se tosiaan alko tuntuun vaan liian hyvältä, Nea selitti ja silitteli hellästi hiuksiani.

Seisoimme siinä sylikkäin vielä hetken aikaa. Suutelimme vielä hellästi ja tunsin Nean sormien hyväilevän myös peppuani.

- Sulla on, kulta, ihana pylly, Nea kuiskasi kuumasti korvaani.

Uskalsin itsekin viimein viedä käteni Nean lantioilta hänen pakaroilleen. Hyväilin hellästi hänen söpöä, pientä peppuaan ohuiden pikkuhousujen  läpi.

- Niin on sullakin, kuiskasin takaisin.

Lämpimät, kosteat huulemme löysivät jälleen toisensa. Uppouduimme suudelmaan ja rintamme painuivat taas toisiaan vasten. Nean sormet sivelivät varovasti kylkikaariani, lantiotani ja sitten myös peppuani. Nean uteliaat sormet alkoivat eksyä myös pikkuhousujen sisälle. Sormet liukuivat selkää pitkin alas, housujen sisään. Sormet kulkivat yhä alemmaksi paljaalla iholla... Hän puristi varovasti, kuin kokeillen pakaroitani. Miten ihanalta se tuntuikaan... Suljin silmäni nautinnosta.

Valoa... Mistä sitä tuli. Oli pakko avata silmät. Kun taas raotin silmiäni, pettymys valtasi oitis mieleni. Tajusin makaavani jälleen kerran sängyssä. Ymmärsin, ettei mitään olisi todella taaskaan tapahtunut ja se kaikki oli taaskin ollut vain unta. Olisin halunnut valua takaisin tuohon uneen, mutta se ei ollut tietysti enää mahdollista... Käännyin selälleni ja huomasin Nean nukkuvan vieressäni. Ainakin olin saanut nukkua hänen vieressään... Tälle ajatukselle saatoin jo hieman hymyillä, tosin hieman alakuloisena...