Ensi kerta

Nojasin silmät kiinni seinään. Tunsin kuinka ympärilläni vellova kuumuus kirvoitti hikipisaran toisensa jälkeen ihoni pinnasta. Osa niistä keräytyi yhteen ja muodosti pieniä puroja, jotka valuivat hitaasti alas kuumaa ihoani pitkin. Kuului uusi terävä sihahdus ja kuuma, kostea höyryryöppy kulki ohitseni. Nautin tuosta lämmöstä ja sen aiheuttamasta rentouttavasta tunteesta. Samassa Hannan ääni hätkähdytti minut takaisin todellisuuteen ja saunan lämpimään hämärään.

"Mä en ole vielä koskaan kysynyt, milloin oli sun eka kerta... ja millainen se oli?" Hanna kysyi istuen jalat lauteilla saunan toisessa nurkassa.

"Tytön vai pojan kanssa?" kysyin suu pienessä virneessä katsellen Hannan syötävän ihanaa vartaloa.

"No kerro vaikka ekasta kerrasta tytön kanssa. Poikien kanssa ekat kerrat taitavat olla melkein samanlaisia." Naurahdin Hannan huomautukselle ja aloin miettiä ensimmäistä kertaani.

"Ensimmäiset seksuaaliset haluni taisivat herätä, kun olin jotain 12-13-vuotias. Ja muistan, että olin 13-vuotias, kun saunassa havahduin leikkimään hävylläni", virnistin iskien silmää Hannalle. "Tuolloin minulla ei kyllä ollut aavistustakaan bi-seksuaalisuudestani. Tosin muistan, että jotain viitteitä siihen oli, mutta yleensä pyrin ne tukahduttamaan, kun pelkäsin niitä tunteita, jotka heräsivät koulun uimareissuilla saunassa ja suihkussa. Varsinaisen sysäksen kuitenkin koin, kun olin jotain 14 ja puoli vuotta. Olin luokkakaverini luona. Hänen vanhempansa olivat poissa ja pidimme pienimuotoisia bileitä siellä. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun maistoin alkoholia."

Istuin Julian sängyllä tai oikeammin rötkötin sillä lukien Reginaa. Julia oli pitkä, hoikka, noin 170-senttinen urheilijatyttö ja silloinen paras kaverini. Julia oli kutsunut luokseen minun lisäkseni Kaisan, joka oli myös meidän luokalta ja kuului vakiporukkaamme. Lisäksi Julia oli kutsunut pari tyttöä peliporukastaan, johon kuului. Julia pelasi aktiivisesti jalkapalloa, ja olin joskus salaa ihaillut hänen urheilun kiinteyttämää hoikkaa mutta voimakasta vartaloaan. Itse en juurikaan harrastanut liikuntaa ja muutama liikakilo näkyi pienenä pyöreytenä. Harmikseni pyöreyteni ei ollut kuitenkaan vaikuttanut rintojeni kasvuun, vaan ne olivat vieläkin pienet nuput. Kaisan rinnat olivat sen sijaan kehittyneet jo hyvin ja usein kadehdin Kaisaa niiden vuoksi. Kaisa oli muuten melkein minun pituiseni ja kokoiseni. Tummien hiuksieni sijasta hänellä oli kastanjanväriset lyhyet hiukset ja vaaleanruskeat nauravat silmät, jotka kuvastivat hyvin hänen iloista luonnettaan.

Lueskelin Reginasta naisten unelmia pitäen toisten sivujen välissä sormea siltä varalta, että toiset tulisivat katsomaan lukemisiani. Julia ja Kaisa puhelivat ja kikattivat eräästä rinnakkaisluokalla olevasta pojasta. Kuuntelin toisella korvalla heidän höpinöitään, mutta varsinaisesti keskityin erääseen tarinaan alusvaateliikkeeseen eksyneestä naisesta ja hänen rakastelustaan myyjättären kanssa. Jossain vaiheessa upposin enempi tarinaan kuin oli tarkoitus, sillä hätkähdin Kaisan ja Julian hypätessä ylös penkeiltään. Katsoin heitä hämmästyneenä posket hieman punoittaen, kun he ryntäsivät ovelle ja päästivät sisään Annan ja Heinin. Ovelta alkoi kuulua räväkkää puhetta ja heleää naurua. Yritin pikaisesti lukea viimeiset rivit tarinasta ja tajusin yhtäkkiä, kuinka tarina oli kiehtonut ja kiihottanut minua.

Anna ja Heini toivat tullessaan pussillisen kaljaa, jota olivat saaneet hommattua jostain. Anna oli myös 14-vuotias ja hän oli pienikokoinen vaaleaverikkö, jolla oli uskomattoman siniset silmät. Heini oli jo 15-vuotias ja hänellä oli tummat lyhyet hiukset, ja niiden lomasta pilkottivat harmaat silmät. Jokin Heinin olemuksessa ja käyttäytymisessä sai minut tuijottamaan häntä. Herkesin tuijottamasta vasta, kun hän istui viereeni ja tokaisi: "Moi Sanna. Mitäs sä luet?" Häkellyksissäni heitin lehden sängylle esittäen lukeneeni jotain tylsää novellia lehdestä. "Taisi ollakin tuhma novelli, kun poskia noin punoittaa!" Anna sanoi ja kaikki alkoivat nauraa. Poskiani kuumotti entistä enempi, mutta Heini vain hymyili katsellen lehteä juuri siltä aukeamalta, jota olin lukenut. Pelkäsin tyttöjen alkavan piikitellä minua enempikin, mutta heidän huomionsa kiinnittyi nopeasti kaljapussiin ja kaljojen jakamiseen. Kaikille oli varattu kolme kaljaa ja saadessani omat pulloni mietin, miltä se mahtaisi maistua.

Julian äiti oli luvannut meidän olla yötä talossa sillä ehdolla, että emme menisi kaupungille. Julian tuntien tiesin meidän todellakin viettävän iltamme talossa ja olin pukeutunut vain verkkareihin ja t-paitaan. Mukaani olin pakannut pussillisen sipsejä ja yöpaidan. Anna olisi halunnut käydä kaupungissa, mutta Julia ja Heini olivat taivutelleet hänet pois siitä ajatuksesta ja vakuuttivat heillä olevan hauskaa täälläkin. Tiesin Julian kärsivän kovasti seurauksista, jos emme olisi kiltisti talossa.

Illan ollessa vielä nuori Kaisa kaivoi repustaan elokuvan ja asetuimme lähekkäin olohuoneen sohvalle katselemaan sitä. Julia ilmoitti sohvalle ahtautuessamme, että vasta elokuvan jälkeen avaisimme kaljapullot ja kävisimme saunassa. Ajatus saunasta sai vastalauseita minulta ja Kaisalta, mutta jälleen Julia Heinin avustuksella sai päämme käännettyä. Mielikuva saunasta hieman pelotti ja ahdisti, mutta samalla kiinnosti.

Istuin myös sohvalla Heinin vieressä ja tunsin hänen hiustensa ja hajuvetensä tuoksun ja jotenkin ne huumasivat minut. En pystynyt lainkaan keskittymään elokuvaan, vaan mieleni valtasi koko ajan Heinin vartalon läheisyys ja hänen tuoksunsa. Olin peloissani ja todella hämmentynyt moisista tunteista. Ennen kuin tajusinkaan, elokuvan lopputekstit vilisivät ja tytöt ryntäsivät innokkaina keittiöön avaamaan kaljoja. Olin hieman huojentunut päästessäni pois tukalasta tilanteesta, mutta samalla tajusin kaipaavani Heinin lantion kosketusta omaani vasten. Kävelin muiden perässä keittiöön ja avasin itselleni kaljan Julian kadotessa saunan lämmitykseen. Istuuduimme keittiön pöydän ääreen juttelemaan niitä näitä maistellen kaljoja. Aluksi omani maistui pahalta, mutta rohkeasti muiden mukana join ensimmäisen kitkerän pullon. Aika tuntui saaneen siivet ja pian huomasin käveleväni muiden mukana alas kellarin saunaan.

Hidastelin pukuhuoneessa riisuuntumista avaten uuden pullon tekosyynä hitaudelleni. Vaivihkaa silmäilin muiden tyttöjen riisuuntumista ja vartaloiden paljastumista. Riisuin hitaasti perhosten liitäessä vatsassani ja sekava tunne päässäni. Tunsin myös outoa tunnetta kaljan noustessa kokemattomaan päähäni. Riisuessani pikkarini näin niissä kostean läiskän ja kirosin mielessäni, kun en ollut ottanut vaihtohousuja mukaani. Otin pullon käteeni ja painelin saunaan muiden perässä.

Saunassa vallitsi melkoinen puheensorina ja hihitys kaikkien kertoessa juttujaan toisten päälle. Istuuduin rintojani peitellen ainoaan vapaaseen paikkaan Heinin viereen. Heini hymyili istuessani hänen viereensä ja aloimme jutella keskenämme yleisiä kouluasioita. Luultavasti kalja rentoutti mieltäni ja kirvoitti kielenkantojani enempi, sillä keskustelin melko vuolaasti, mikä oli harvinaista minulta. Toinen pullokaan ei maistunut niin pahalta kuin ensimmäinen ja saunasta päästyämme olin tyhjentänyt senkin. Muutenkin oloni tuntui vapautuneemmalta enkä enää peitellyt muotojani niin kuin aluksi. Istuimme vielä hetken aikaa kuivatellen pukuhuoneessa suunnitellen, mitä tekisimme seuraavaksi. Pukiessamme yöpuvut päällemme ehdoteltiin useita pelejä ja pullonpyöritys pysyi sitkeästi mukana ehdotuksissa. Itse pelkäsin pullonpyöritystä ja varsinkin siihen liittyvää totuusleikkiä.

Ajan kuluksi avasin jo kolmannen pullon ja melkein ehdin tyhjentää senkin, kun tytöt päättivät pelata sokkoleikkiä. Olimme joskus nuorempina leikkineet moista leikkiä ja ensin ajattelin sen olevan liian lapsellista, mutta alkoholi sai idean vaikuttamaan hyvältä. Siirryimme kellarin toiseen huoneeseen, jossa oli muutama vanha sohva ja patjoja. Siirsimme kaikki terävät ja kovat esineet pois huoneesta ja pimensimme ikkunat. Yksi toimi etsijänä ja muiden täytyi vältellä etsijää. Jos jäi kiinni, joutui etsijäksi. Sovimme, että se, joka joutui eniten etsijäksi, joutuisi ajamaan yöpuvussaan polkupyörällä korttelin ympäri. Kaikki nauroivat ja hyväksyivät idean, vaikka se jälkeenpäin ajateltuna tuntuikin tyhmältä. Anna joutui ensimmäisenä etsijäksi ja hänelle sidottiin huivi silmien peitoksi. Sitten siirryimme kaikki pehmustettuun huoneeseen ja sammutimme valot.

Valojen sammuttua olin sokkona hetken aikaa. Pimeys ympäröi tiiviinä massana, mutta sitten silmäni alkoivat hiljalleen tottua ja erotin hämäriä hahmoja. Lähdin hitaasti hapuilemaan eteenpäin etsien hyvää paikkaa, jossa voisin olla Annan ulottumattomissa. Kuulin Julian ja Kaisan kikatusta ja Annan puhetta hänen törmäillessään huoneen toisella puolella. Samassa törmäsin sohvaan ja rojahdin sinne makaamaan. Yllätykseni en kaatunut sohvatyynyjen vaan Heinin päälle. Pyydellen anteeksi ja nauraen hapuilin ylös kosketellen Heinin vartaloa hänen ohuen yöpaitansa lävitse. Ensin kosketukseni olivat vahinkoja, mutta sitten mieleeni putkahti käyttää tilaisuutta hyväkseni. Muka uudelleen horjahtaen ohjasin käteni ylemmäs ja osuin suoraan Heinin rintaan. Tunsin sen pehmeyden ja pyöreyden vain muutaman sekunnin, mutta sekin tuntui kestävän ikuisuuden. Yritin painaa mieleeni kaiken sen, miltä tuo rinta tuntui yöpaidan lävitse noissa muutamassa sekunnissa. Sitten tempaisin itseni ylös anteeksi pyydellen Heinin vain nauraessa. Lähdin hoippumaan juuri sohvalta pois, kun Anna saapui sinne haparoiden äänien perässä. Anna löysikin Heinin nopeasti Heinin syyttäessä nauraen löytymistään minua.

Heini vaihtui etsijäksi ja hetken pimeässä odottamisen jälkeen leikki käynnistyi uudelleen. Hiippailin jälleen reunoja myöten kuunnellen toisten kirkunaa Heinin ajaessa heitä hieman takaa. Lähdin kulkemaan huoneen poikki toiselle seinustalle muiden lähestyessä paikkaani. Tytön lähestyivätkin nopeammin kuin ajattelin ja tunsin törmääväni Juliaan. Kaaduin suoraan lattialle levitetylle patjalle ja samassa tajusin Heinin tarraavan jalkaani kiinni. Jäykistyin ja saatoin vain toivoa, että Heini tunnistaisi minut väärin. Tosin ainoa toivoni oli Kaisa, sillä vain hänellä, Heinillä ja minulla oli yöpaidat, kun taas Annalla ja Julialla oli yöpuvut. Heini kertoili ja kuvaili löydöstään miettien ääneen, kenet oli saanut kiinni. Muut olivat hipihiljaa ja minä hautasin kasvoni patjaan tuntiessani Heinin sormien etenevän ylös paljaita jalkojani pitkin. "Olisiko tämä Kaisa vai Sanna?" kuulin Heinin miettivän ääneen. Arvelin hänen jo tunnistaneen minut, mutta tunsin käsien kulkevan hitaasti ylös. Olimmeko tosiaan niin samankaltaisia Kaisan kanssa ja miksi Heini ei kosketellut kasvojani, aprikoin kasvot vasten patjaa. Heinin tunnistelu tuntui olevan kuin hidastetusta filmistä ja tunsin hänen sormenpäidensä menevän yöpaitani helman alle. Sävähdin, kun tunsin niiden koskettavan peppuni takaosaa ja tunsin hänen kätensä etenevän pakaralleni. Käsi puristi kevyesti pakaraani, mutta siirtyi nopeasti ylös selälleni ja samassa Heini hihkaisi nimeni.

Olin hämmentynyt, sillä en tiennyt, oliko kosketus ollut tahallinen vai vahinko. Tunsin Heinin laittavan siteen silmilleni ja kaikki hämäräkin katosi. Heini pyöräytti minua pari kertaa ja lähdin kädet ojossa etsimään seuraavaa uhria. Hapuilin täydellisessä pimeydessä vain äänien perusteella yrittäen saada toisia kiinni. Leikitellen he tuntuivat väistelevän minua ja päätin syöksähtää eteenpäin nopeasti saadakseni heistä jonkun kiinni. Toinen käteni tapasi seinän, mutta toinen osui johonkin pehmeään. Tunsin liukasta samettia käteni alla ja nostaessani hitaasti kättäni se osui johonkin pieneen pehmeään kumpuun. Tajusin koskettavani jonkun rintaa ja nopeasti liu’utin kättäni ylemmäs uhrini kasvoille. Kasvonpiirteistä tunnistin Annan ja ilmoitin löydöstäni. Pelkäsin hieman, että Anna olisi protestoinut hieman todellista vahinkoani, mutta sen sijaan hän harmitteli joutuvansa kohta polkemaan korttelin ympäri. Sidoin siteen Annan silmille ja pyöräytin uuden kierroksen alkuun.

Peräännyin nopeasti Annan hamuilevien käsien ulottuvilta. Kompastuin jonkin patjan reunaan ja lähdin konttaamaan seinän viertä kohti nurkkaa. Kuulin kuinka Anna yritti saada kiinni Juliaa ja Kaisaa kiinni huoneen toisessa päässä. Kontatessani mahdollisimman hiljaa eteenpäin käteni törmäsi jalkaan ja tunsin paljaan, lämpimän ihon käteni alla. "Kuka tässä?" kysyin kuiskaten, vaikka hyvin tiesin, kuka siinä oli. "Heini", kuului lyhyt vastaus. Tunsin perhosten palaavan vatsaani ja päänikin tuntui selkenevän pitäessäni kättäni Heini lämpimällä reidellä. "Sori, mä meen tästä ohi", kuiskasin siirtäen kättäni edemmäs. Laskin käteni maahan ja tunsin sen ympärillä Heinin jalkojen ja jalkojenvälin lämmön. Tiesin, että jos siirtäisin kättäni sentinkin vasemmalle, tuntisin Heinin pikkuhousut. Jotenkin tuo lyhyt hetki kiihotti minua, tuo tietoisuus toisen läheisyydestä. Siirsin toisen käteni Heinin toisen jalan ylitse. Nostaessani vasenta kättäni sormenpääni hipaisivat Heinin pikkuhousuja ja jännityksen sähköiset väreet kulkivat tuossa sekunnissa lävitseni. Sitten tuo hetki oli ohitse ja olin kontannut Heinin ylitse. Samassa Anna sai Julian kiinni ja uusi kierros oli valmis alkamaan.

Kuulin kuinka Julialle sidottiin side silmille ja Anna pyöräytti häntä. Nousin sohvasta kiinnipitäen ylös ja kuulostelin Julian puhetta, joka onneksi oli menossa toiseen suuntaan minusta. Samassa tunsin käden tarraavan pohkeestani kiinni. "Kuka siinä?" kuiskasin vaimealla äänellä, joka peittyi Kaisan nauruun Julian ottaessa häntä kiinni. En kuullut vastausta, vaan kädet nousivat jalkojani pitkin ylös jalkojeni väliin. Tunsin kuinka toinen käsi painautui vasten häpyäni. Kuinka kostea olinkaan! Huokaisin ääneen, mutta samassa käsi oli poissa. Julia huudahti löytäneensä Annan ja peli oli poikki. Huoneeseen rävähti valot ja laitoin käteni silmieni eteen kirkkauden sokaistessa minut hetkeksi. Katselin ympäri huonetta, mutta kukaan ei ollut lähelläkään minua ja hetken ajattelin kuvitelleeni tuon kosketuksen.

Lähdimme ulos katsomaan, kuinka Anna lähti polkemaan korttelia ympäri ja Julia räpsäytti muutaman kuvan. Vilkaisin Heiniä sivusilmällä, mutta hän näytti olevan keskittynyt muiden touhotukseen. Päätin unohtaa koko tapauksen ja tyhjensin viimeisen kaljapulloni.

Hetken päästä Anna kurvasi takaisin pihaan ja siirryimme nauraen hänen kommenteilleen takaisin sisälle. Huomasimme kaikkien juoneen kaljansa ja Julia keksi ottaa yhden kotiviinipullon kellarista. Menimme takaisin kellariin istumaan ja joimme ringissä kukin kulauksen viinipullosta. Viini oli makeaa ja minusta paljon parempaa kuin kalja. Keskustelimme piirissä kaikesta, mutta enimmäkseen pojista ja seksistä. Tosin minulla ei ollut paljon kerrottavaa ja tunnustinkin kaikille olevani vielä neitsyt. Kuuntelin jonkun aikaa sujuvasti keskustelua, mutta jossain vaiheessa raukeus hiipi tajuntaani ja sammuin kellarin sohvalle.

Heräsin yöllä oksentamisen ääneen ja tajusin sammuneeni alakertaan. Yläkerrassa oli valot ja oksentamisen äänet kuuluivat sieltä. Alhaalla oli pimeää ja harmittelin uneni keskeytymistä, sillä olin nähnyt ihanaa unta. Unessa olimme Heinin kanssa suudelleet ja Heini oli hyväillyt häpyäni. En tiennyt, mitä kello oli, mutta arvelin sen käyvän aamun varhaisia tunteja. Silti tuntui kuin olisin ollut vielä humalassa. Tunsin tuttua poltetta jalkojeni välissä ja ohjasin käteni pikkuhousujeni päälle. Tunsin kosteuden tihkuvan niistä läpi hyväillessäni kuumaa häpyäni pikkuhousujen päältä. Levitin jalkojani enemmän ja sujautin käteni housujen kuminauhan alitse. Tunsin kosteat häpyhuuleni ja levitin sormenpäälläni kosteutta ylemmäs, tuolle paisuneelle nappulalle, joka usein oli saatellut minut ekstaasiin. Pikkuhousut kuitenkin painoivat hieman kättäni ja sormieni työskentely oli kankeaa, joten nopeasti sujautin pikkuhousuni pois. Levitin jalkani uudelleen ja ohjasin käteni uudelleen sykkivälle kummulleni. Voihkaisin vaimeasti, sillä nyt sormien tanssi tuntui huomattavasti paremmalta. Pieni litinä säesti sormieni kulkua ylös alas vakoani pitkin. Samassa kuului kuiskaus pimeästä ja säpsähdin niin, että putosin lattialle: "Runkkaatko sä?" Ääni kuului selvästi Heinille ja nyt vasta tajusin hänen olevan huoneessa. En ehtinyt vastaamaan mitään, kun Heini työnsi ovea kiinni ja sytytti pienen jalkalampun. Hämärässä valossa ei jäänyt mitään epäselvyyksiä siitä, mitä olin tekemässä, sillä makasin lattialla ilman alushousuja käsi vielä jalkojen välissä.

Sydämeni sykki kiivaasti ja suussa tuntui kuivalta. En saanut sanaakaan suustani. Seurasin vain, kuinka Heini tuli lähemmäs ja polvistui viereeni. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja vain me kaksi liikuimme siinä. Hiljaa Heini ojensi kätensä ja kosketti poskeani. Hän ohjasi kätensä niskani taakse ja kumartui puoleeni. Tunsin hänen huuliensa painuvan omiani vasten ja sain kokea elämäni ensimmäisen suudelman. En voinut muuta kuin vastata parhaani mukaan. Suudelmaa tuntui kestävän useita minuutteja, mutta ne olivat elämäni parhaimmat minuutit siihen asti. Sitten Heini irtautui ja ojensi kätensä minun käteni päälle ja siirsi sen syrjään. Tuijotin vain hänen silmiinsä antautuen täysin hänen valtaansa. Heinin sormet löysivät nopeasti nupukkani kulkien ensin keräämässä mettäni. Hitaasti Heini alkoi hyväillä häpyäni ja se tuntui uskomattoman hyvältä. Hänen sormensa tutkivat joka sopukkani ja lopulta ne päätyivät pyörimään nupukkani päällä. Valahdin makaamaan lattialle ja antauduin täydellisesti nautinnolle. Hengitykseni mukaan sormien tahti kiihtyi ja tunsin orgasmin lähestyvän. Vain muutama pyöräytys ja mieleni täyttyi nautinnosta. Ynisin hiljaa ja hieroin häpyäni noita sormia vasten nauttien joka sekunnista.

Lopulta orgasmini laantui ja hengitykseni tasaantui. Nousin hieman ylös ja Heini riisui yöpaitansa. Katselin kunnolla hänen pyöreitä, kiinteitä rintojaan ja ujostellen nostin kättäni niitä kohden. Heini nyökkäsi kevyesti ja painoin käteni hänen rintaansa vasten. Se tuntui ihanan pehmeältä ja sopi täydellisesti käteeni. Hieman arasti hyväilin sitä hetken ja sitten vein käteni alemmas. Etsin harmaiden silmien hyväksyntää ja sain sen Heinin noustessa ja riisuessa pikkuhousunsa. Heini meni eteeni makaamaan ja levitettyään jalkansa näin hänen häpynsä. En ollut ennen nähnyt kenenkään häpyä näin läheltä ja se näytti jotenkin niin kauniilta. Tummat karvat reunustivat paksuja, rosoisia häpyhuulia, joiden välistä tihkui valkoista nestettä. Ojensin sormeni ja varovasti tunnustelin noita huulia ja niiden väliä. Sormeni liukuivat kevyesti Heinin kosteudessa ja varovasti levitin hänen häpyhuuliaan saaden näkyville hänen vaaleanpunaisen vakonsa. Seurasin sormillani sitä ylös aina tuolle paisuneelle nupukalle, jossa näkyi ihopoimujen välistä pilkistävän jotain vaaleaa. Ihastellen tuota kaunista ihmettä hyväilin sormenpäälläni sitä joka paikasta. Seurasin myös Heinin liikkeitä, mikä kosketus väräytti häntä, mikä taas kirvoitti voihkaisun hänen huuliltaan. Etsien ja kokeillen löysin oikean kohdan ja oikean rytmin. Pyöritin sormiani hänen nupukkansa päällä ja tunsin hänen vartalonsa alkavan täristä. Lisäsin varovasti vauhtia ja tärinä yltyi ja voihke kasvoi. Tunsin kuinka Heinin vartalo jäykistyi ja aloitti uuden tärinän. Jatkoin sormien pyöritystä, kunnes Heinin käsi laskeutui omani päälle.

"Kiitos... Eihän puhuta tästä kenellekään?" Heini kysyi. Pudistin päätäni ja purin huuliani, sillä halusin suudella häntä, mutten enää uskaltanut tehdä mitään. Vaitonaisina vaivuimme nukkumaan emmekä puhuneet asiasta koskaan kenellekään.