Kati opettajansa kanssa

Ahtivihdan opisto oli Suomen mittapuulla harvinainen 1900-luvun alussa perustettu ja siitä lähtien toiminut sisäoppilaitos yläaste- ja lukioikäisille. Koulu oli tehty vanhan maatalokartanon tiloihin ja joskus sen perustamisaikoina koulun arvomaailmaa olivat tiukasti säädelleet puolikristilliset arvot. 2000-luvulla noista vanhan ajan jäänteisistä käyttäytymissäännöistä ja protokolloista ei ollut jäljellä juuri mitään, kuin vain kunnioitus opettajia ja muita oppilaita kohtaan. Sen lisäksi oppilaat käyttivät edelleen tiukasti mitoitettuja koulupukuja.

Kartano oli rakennettu metsään missä sille oli raivattu aaritolkulla kumpuilevia peltosuikaleita, ja oli kartanon pihan reunamilla lampikin jota viime vuosina oli ruopattu uintikäyttöön. Sen reunoilla kasvoi rehevinään vesiheinää, osmankäämiä ja lumpeita pieninä kelluvina saarekkeina. Kartanoon johtavaa, kesäisin pölyävää moreenitietä juhlaviksi tekivät sen molemmille puolille istutetut rohevat pihlajat, joiden oksat talvisin täyttyivät kimeästi toisilleen keskustelevista tilhistä.

Sen lisäksi...