Kaksin kotona

Tiesin jo vanhastaan, että mutsi kun lähtee radalle, niin sieltä ei tulla kovinkaan hyvässä kunnossa kotia. Näin oli tälläkin kertaa, kun ovi kolisi noin kolmen aikaan aamuyöstä ja eteisestä kantautui avainten kilinää.
Meillä kotona oli viime aikoina ollut lähes poikkeuksetta sama rutiini sen jälkeen, kun faija oli ottanut pitkät ja vaihtanut maisemaa. Mutsi oli ottanut eron sen verran kovin itseensä, että oli ruvennut hyppäämään raflassa lähes joka viikonloppu. Olimme sitten systerin kanssa keskenämme ja tiesimme jo entuudestaan, että mutsi tulee vasta aamuyöstä kotiin ja yleensä aika tukevassa kunnossa. Usein oli mutsia kotiin jeesaamassa joku yhden yön toivo, joka sitten jyysti mutsia yön kuin kani ja hävisi ennen kun me skidit olimme hereillä. Muutamaa sitkeää poikkeusta lukuun ottamatta mutsin seuralaiset olivat...