Astuessani ulos hissistä näin ensimmäisenä naapurissa asuvan 11-vuotiaan Eveliinan, joka istui lattialla kotiovensa vieressä nojaten seinään alakuloisen näköisenä.
Kysyin, miksi hän istui siinä ja Eveliina kertoi unohtaneensa avaimensa kotiin ja ei näin ollen päässyt kotiinsa. Kaiken lisäksi hänen kännykkänsä akku oli tyhjänä, jolloin hän ei voinut soittaa vanhemmilleen tai kavereilleen. Hänen vanhempansa tulisivat kotiin vasta muutaman tunnin kuluttua.
"Hei tuu käymään mun luona, mulle on kertyny aika paljon noita latausjohtoja nii katotaan jos saatas sun puhelinta ladattua.", ehdotin Eveliinalle.
Näki selvästi, että Eveliina epäröi ehdotustani. Toisaalta, olihan se hieman outoa 11-vuotiaan tytön mennä naapurin yksinasuvan 22-vuotiaan miehen kotiin ilman muita, mutta ilmeisesti tarve saada ladattua puhelinta oli niin suuri, että hän nousi ylös ja käveli perässäni omalle ovelleni.
Kotonani aloimme...
Tarinan lukeminen vaatii kirjautumista sisään. Kirjaudu sisään tai luo
ilmainen käyttäjä
nyt!